yöperhonen.

Ai miksikö ?
En minä tiedä, mitään, oikeastaan.
Tai ehkä sittenkin.
Tiedän, että tänään yhdeltätoista oli kaunista.
Tiedän, että saatoin pelästyä.
Tiedän, että ajatukset ovat umpisolmussa, useimmiten.
Tiedän, että
en ole varma tiedänkö sittenkään.

Yöllä mietin, mietin tosissani.
Luulen sen olevan jotakin mustaa. Musta ei ole ollut aina, se tuli puolitoista vuotta sitten.
Aluksi se oli vähän sumua, johon oli sekoittunut pakokaasua. Pian sitä oli kuitenkin vaikea hengittää.
Välittäminen sattuu kovasti ja täyttää keuhkot tervalla, hampailla.