everything, it felt so right.

olen saanut otteen jostakin,
hallitsen sitä,
melkein.
hymy ei kiristä kasvoilla,
ei niin paljon.
uskon, että vielä joskus voin olla melkein mitä vaan,

kaunis.

en omista vaakaa, en, mutta tiedän, että olen hallinnut itseni paremmin, saanut itsestäni vähän pois. olen onnistunut, vaikka enhän minä koskaan onnistu, en.
juuri nyt haluaisin tanssia. haluaisitko sinäkin, haluathan?

light.

 

Mitä sitten, kun ei enää riitä.
Ei ole tarpeeksi,
ei itselle,
ei muille.

Entä sitten, kun on jo unohdettu.
Kukaan ei rakasta,
vaikka rakastaakin.

Kuinka moneen pitää laskea, jotta talvi vaihtuisi kesäksi?

tänään taas vähän hankalampaa

kun joskus saavutan 45kg lupaan ottaa ensimmäiset kuvani tänne.kamera on kuitenkin yksi parhaista ja harvoista ystävistäni.



tänään oli vähän vaikeampaa.
vesi melkein vyöryi yli,
kaikkien nähden.
se jokin sai hetkeksi taas yliotteen,
kuristi,
kovempaa kuin aikoihin.

nyt vain pitää olla kovin varovainen.
ihan hiljaa.
kuiskaus kuivuu kasaan.

punaa poskilla.

melkein punastuin, kun huomasin tämän. halaus sinulle olga

tulisi siis kertoa seitsemän asiaa itsestäni. en tiedä osaanko, uskallanko. enempään ei sydämeni, mieleni ja sormeni pystyneet:

1. kotini on sijaisperheessä
2. sillä äitini on liian sairas mieleltään
3. hukuttaudun kirjoihin
4. ja pidätän hengitystäni musiikin soidessa
5. poksauttulen usein kuplamuovia
6. eksyn usein.olen huono suunnistamaan niin maastossa, tunteissa kuin elämässäkin
7. metsiin en kuitenkaan huku ikinä. ne ovat ystäviäni ja piilottavat minut auringolta

kastehelmiä selkärangan nikamilla - maite

another contusion - mikko

haluaisin antaa tämän myös monelle, monelle muulle. luulen kuitenkin, että useimmat ovat jo tämän saaneet, varmasti tekin.

onnen keiju

mitä, miksi,
kuka,
milloin.

elämä on kysymyksien esittämistä,
tyhjiä katseita,
turhia selityksiä,
kierrettyjä totuuksia,
harmaita ruusuja.
liituraitaan pukeutuneella miehellä on naamari,
se hymyilee.

minä puren huulta.

olen täysi idiootti, koska en ole kiittänyt aijemmin. ehkä se johtuu siitä, että en osaa olla kiitollinen. tai ehkä osaankin, sillä minun kaulaani silittää aurinko tajutessani, että olette siinä. te 11 kaunista. joku kuulee minua. se on hassua.

henkäys

lihakset ovat jännittyneet,
kurkussa hiekkaa,
sormien päissä pisaroita.

ne liitää,
leijailee,
ei niihin voi koskea.
menee läpi
ei minkään.

kuluu,
pysyy,
se saattaa hajota ihan juuri,
juoskaa.

fuckin' perfect

kuristusote on vähän löysempi,
kaulani ei ole sininen,
mutta mustelmat erottaa,
jos on tarkka
ja antaa virrata.

näin tänään erään,
jonka kauneuden olin melkein unohtanut.
luulen,
hänkin saattoi nähdä minut,
mutta en voi olla varma.
ujo ja suloinen,
haluaisin hengittää häntä.

pienikin hetki riittäisi.